Luopuminen elämäntavaksi

Monet koiranomistajat ovat harjoitelleet koiransa kanssa tehtävää, jossa koiran pitää olla huomioimatta ihmisen kädessä oleva nami ja ottaa katsekontakti ohjaajaansa. Tämä harjoitus on luopumista. Luopuminen terminä ja ajattelutapana on kuitenkin monelle edelleen vieras.

 

Vaikka luopuminen, kuten kaikki muutkin perusasiat, opetetaan koiralle temppuna, ei sen pitäisi jäädä sille tasolle. Luopuminen olisi hyvä ottaa elämäntavaksi. Tämä tarkoittaa, että ohjaaja käyttää aktiivisesti esimerkiksi arjen tilanteita hyväkseen estämällä palkkiolle pääsy väärän käytöksen seurauksena ja antamalla koiralle luvan sitä kiinnostaviin asioihin sen tehdessä oikein. Esimerkiksi koiran vetäessä hihnassa kohti mielenkiintoisia hajuja, omistaja pysähtyy ja jää odottamaan, että koira tarjoaa jotain luopumiskäytöstä: ottaa katsekontaktin, istahtaa tai peruuttaa niin että talutin löystyy. Palkkioksi tästä koira saa luvan mennä haistelemaan. Tällä tavalla saadaan aikaan koira, jolla on oikeasti itsehillintää ­ sen sijaan, että ohjaaja hillitsisi koiraansa esim. antamalla sille käskyjä.

 

Anna koiran yrittää!

Luopumisen alkeisharjoituksessa annetaan koiran oivaltaa yrityksen ja erehdyksen kautta, millä se saavuttaa haluamansa palkkion. Ohjaaja ottaa namin käteensä ja laittaa käden nyrkkiin. Nyrkki ojennetaan koiran ulottuville riittävän alas (koiran pään alapuolelle). Koiralle ei anneta mitään vihjeitä eikä sitä saa kieltää tai komentaa. Niin kauan kun koira yrittää saada namia esim. nuolemalla, nakertelemalla kättä hampaillaan, raapimalla tai ääntelemällä, ei tapahdu mitään. Kun koira vihdoin hämmentyneenä lakkaa yrittämästä, kehutaan (naksutetaan) ja palkitaan se toisessa kädessä olevalla makupalalla. Ensimmäiseen toistoon voi mennä jopa toista minuuttia, mutta koiran turha yrittäminen vähenee kerta kerralta. Huomioi, että harjoituksen kriteeri on ainoastaan se, että koira luopuu. Älä tässä vaiheessa odota katsekontaktia tai mitään muutakaan ylimääräistä käytöstä. Älä myöskään pyydä koiraa istumaan harjoituksen ajaksi, vaan anna sen olla siinä asennossa kuin se haluaa.

Vaihda tarvittaessa käsiä sarjojen välissä. Nokkelimmat koirat keksivät muuten nopeasti, että palkkio tuleekin aina toisesta kädestä. Voit pitää palkkioita sisältävän käden selän takana tai vaihtoehtoisesti otat palkkion namipussukasta vasta, kun koira on tehnyt oikein.

Muista, että koira voi luopua palkkiosta myös niin, ettei se kiinnitä huomiota siihen lainkaan. Monet koirat eivät esimerkiksi jokusen toiston jälkeen enää lähesty namikättä lainkaan, ja saattavat jopa pysytellä vähän kauempana omistajasta. Jos odotat, että koira ensin kiinnittää huomiota namikäteen ja sitten vasta luopuu, päädyt luultavasti vahvistamaan käytösketjua, jossa koira ensin tökkää kuonolla käteen ja sitten esim. peruuttaa kädestä poispäin.

 

Ohjaajan motoriset haasteet

Kun koira osaa ensimmäisen vaiheen sujuvasti, voit siirtyä vaikeampaan harjoitukseen. Tässä versiossa nami lepää ohjaajan avoimella kädellä, ja kättä tarjotaan koiran ulottuville kuten ensimmäisessäkin vaiheessa. Jos koira yrittää napata namin, sulkee ohjaaja kätensä niin, että nami jää sormien alle piiloon. Tämä on negatiivinen rankaisu: palkkion mahdollisuus poistuu koiran (virheellisen) toiminnan myötä. Vasta, kun koira luopuu uudelleen kädestä, avataan nyrkki ja annetaan namin levätä taas avoimella kämmenellä. Jos koira taas yrittää napata namin, sulketaan käsi nyrkkiin. Koira palkitaan vasta, kun se malttaa luopua avoimella kämmenellä olevasta namista!

Tässä kohtaa palkitseminen kannattaa edelleen tehdä toisesta kädestä. Vaihtoehtoisesti voit myös nostaa houkutuksena käytetyn namin toisella kädelläsi ja ojentaa sen koiralle palkkioksi.

Seuraavaksi voit nostaa kriteeriä: pelkkä namista luopuminen ei enää riitä, vaan koiran pitää palkkio saadakseen myös ottaa katsekontakti. Tarvittaessa voit alkuvaiheessa auttaa koiraa esim. kutsumalla sitä nimellä tai päästämällä jonkun pienen äänen, jonka kuullessaan koira nostaa katsettaan ylös. Älä kuitenkaan käytä apuja kuin muutaman kerran, koska tarkoitus olisi, että koira itse tarjoaa haluttua käytöstä! Aluksi voit myös höllentää kriteeriä niin, että koiran ei tarvitse katsoa silmiin, vaan riittää, että se nostaa kuonoaan ylöspäin.

Muista käyttää ehdollista vahvistetta! On erittäin tärkeää vahvistaa naksutuksen tai vastaavan avulla sitä hetkeä, kun koira tekee oikein eli katsoo ohjaajaa. Jos ehdollisen vahvisteen jättää pois, tulee käytännössä palkinneeksi sitä, että koira katsoo namia kaivavaa tai ojentavaa kättä...

Kun luopumiskäytös on valmis, voit alkaa nimetä sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sanot "jätä" tai "ei" siinä vaiheessa, kun koira tekee oikein eli luopuu namista ja katsoo sinua silmiin. Heti tämän jälkeen naksuta tai kehu koiraa, ja palkitse se. Vihjesana yhdistetään nimeämisvaiheessa haluttuun käytökseen. Vasta, kun koira ymmärtää sanan merkityksen, voit alkaa käyttää sitä vihjeenä eli sanoa sen siinä vaiheessa, kun koira on aikeissa tavoitella jotakin.

 

Sovella ja yleistä

Harjoittele luopumiskäytöstä erilaisilla ärsykkeillä. Voit treenata esimerkiksi lelulla aivan samalla periaatteella. Ota lelu käteesi, ja ala liikuttaa sitä alaspäin lattiaa kohti. Aseta kriteeri realistisesti: jos on liian vaikeaa saada lelu heti lattialle asti, voit esimerkiksi laskea sitä suurinpiirtein koiran kuonon korkeudelle. Jos koira tavoittelee lelua, nosta se selkäsi taakse. Huomioi, että koira ei saa lainkaan edes yrittää haistella tai koskea lelua, vaan sen pitää pysyä vähintäänkin pienen matkan päässä selkeästi erossa lelusta. Lelun piilottaminen koiran näkymättömiin on jälleen negatiivinen rangaistus, eli se kertoo koiralle, että lelun tavoittelu ei ollut kannattava käytös.

Lelulla harjoitellessa sama lelu toimii sekä houkuttimena että palkkiona. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että käytät jotain selkeää lupasanaa silloin, kun koira on tehnyt oikein (luopunut lelusta) ja saa sen sitten ottaa palkkioksi. Muista, että kehusana ei koskaan vapauta koiraa! Luvan antamiseen tarvitaan jokin aivan erillinen sana tai sanapari, kuten "ole hyvä" tai "saa ottaa".

Lelulla harjoitellessasi voit vaikeuttaa harjoitusta niin, että saat lopulta lelun laitettua lattialle asti ilman, että koira yrittää mennä sen luokse. Voit myös tähän yhdistää katsekontaktin. Vastaavaa harjoitusta voi myös tehdä ruokakupilla.

Tähän harjoitukseen voit myös halutessasi yhdistää istumisen niin, että odotat, että koira tarjoaa istumista. Vasta koiran istuttua tuot lelun tai ruokakupin näkyviin. Istuminen saattaa selkeyttää kriteerinhallintaa ohjaajan kannalta, koska jos koira istuu, se tekee oikein, ja jos se nousee ylös, se tekee väärin. Muista kuitenkin, että harjoituksen tarkoitus on se, että koira tarjoaa käytöksiä. Älä siis itse pyydä sitä istumaan!

 

Käänteinen houkuttelu namilla

Käänteinen houkuttelu tarkoittaa osaamisen varmistamista eräänlaisen häiriöharjoittelun avulla. Käänteisessä houkuttelussa "härnätään" koiraa käyttämällä palkkiota houkuttimena. Tarkoitus on parantaa koiran suoritusta ja opettaa se tekemään pyydetty asia mielenkiintoisesta häiriöstä huolimatta.

Tässä harjoituksessa voit pyytää koiran haluamaasi asentoon vihjesanaa käyttäen. Kun koira on esimerkiksi istunut, ota namipala peukalosi ja etusormesi väliin ja lähde hitaasti ojentamaan namia kohti koiraa. Jos koira yrittää kurottaa namia kohti, vie kätesi jälleen selkäsi taa piiloon kertoen koiralle, että kurottaminen ei ollut kannattava käytös! Aseta jälleen kriteeri realistisesti. Mitä hitaammin kätesi liikkuu, ja mitä lähemmäksi koiran päätä kätesi tulee, sen vaikeampi harjoitus on. Kun koira pysyy liikkumattomana paikallaan naksuta, ja palkitse koira. Voit myös lopulta yhdistää tähänkin harjoitukseen katsekontaktin.

Käänteinen houkuttelu on erityisen hyvä harjoitus paikallaan seisomisen vahvistamiseksi. Seisominen on usein koiralle vaikeasti ymmärrettävä käytös. Tämän harjoituksen avulla saat opetettua koiralle, että haluttu toiminta on nimenomaan mahdollisimman täydellinen liikkumattomuus.

 

Liikkuvasta luopuminen

Voit vaikeuttaa edellä kuvattuja harjoituksia tekemällä vauhdikkaampaa versiota lelusta luopumisesta. Tässä harjoituksessa on parasta käyttää pitkää vetolelua, esim. joustavaa fleecesta palmikoitua lettilelua tai vastaavaa. Aloita harjoittelu kuten aiemmassakin versiossa. Pidä lelu mytättynä käteesi niin, ettei se roiku tai heilu. Kun koira malttaa, se saa palkkioksi leikkiä lelulla yhdessä kanssasi. Avaa tällöin nyrkkisi niin että lelu "aukeaa" ja koiran on helppo tarttua kiinni siihen. Älä päästä irti lelusta, vaan pidä toinen pää koko ajan kädessäsi.

Vaikeuta joka toistolla harjoitusta niin, että lelua on enemmän näkyvissä. Voit lopulta heilutella valtoimenaan roikkuvaa lelua eestaas koiran edessä ja tehdä kerta kerralta vaikeampia ja nopeampia liikkeitä. Ole kuitenkin koko ajan varuillasi, että saat tarvittaessa napattua lelun selkäsi taakse piiloon, jos koira tekee virheen ja yrittää ottaa lelun ilman lupaa!

Halutessasi voit myös yhdistää tähänkin katsekontaktin: koira ei saa edes katsoa liikkuvaa lelua, vaan sen pitää luopumisen lisäksi katsoa sinua silmiin.

Ruokakupilla voit myös tehdä samantyyppistä harjoitusta niin, että koiran pitää pitää katsekontaktia sinuun taukoamatta. Jos sen silmät tai pää kääntyvät kohti lattian suuntaan liikkuvaa ruokakuppia, ota kuppi piiloon selkäsi taakse. Kun koira alkaa uudelleen katsoa sinua, voit alkaa taas liikuttaa kuppia lattian suuntaan.

 

Luopuminen yhdistettynä muihin käytöksiin

Luopumista voi soveltaa käytäntöön myös käyttämällä erilaisia häiriöesineitä (lelu, ruokakuppi tms) muiden harjoitusten ohessa. Voit esimerkiksi laittaa namikupin tai lelun lattialle, ja pyytää koiraa tekemään jotain tuttua kohdekäytöstä (käsikosketus, kosketuskepin koskeminen tms) samalla. Pidä aluksi välimatka häiriöön riittävän pitkänä niin, ettei koira vahingossakaan pääse menemään esineelle. Harjoituksen sujuvoituessa voit alkaa lähestyä esinettä ja lopulta esim. pyytää koiraa koskemaan kohdetta samalla, kun se ohittaa häiriöesineen.

Samaa harjoitusta voi myös tehdä hihnakäytöstä treenatessa. Laita lattialle jotain häiriöitä ja kävele koiran kanssa kuin esineitä ei olisikaan. Pysy aluksi niin kaukana, että koira pystyy pitämään kontaktia sinuun. Jos koira yrittää tavoitella esinettä, pysähdy paikoillesi ja odota, että koira luopuu (istahtaa, kääntyy sinua kohti, peruuttaa jotta hihna löystyy tms). Naksuta luopumisesta. Voit palkita koiran joko kädestäsi tai vaihtoehtoisesti voit aina välillä vapauttaa koiran palkkioksi tutkimaan häiriötä. Älä kuitenkaan yksinomaan käytä vapautusta palkkiona, koska muuten koira alkaa helposti ennakoida ja olettaa, että se saa aina mennä häiriön luo. Tosielämässä on kuitenkin aika ajoin tilanteita, joissa ei ole mahdollista päästää koiraa tutkimaan sitä kiinnostavaa asiaa.

 

Käytännön sovellukset

Luopumisen periaatteella koiraa voi ja kannattaa opettaa tarjoamaan rauhallista käytöstä aina jotain halutessaan. Jos esimerkiksi koira haluaa ulos, se menee ovelle istumaan. Ohjaaja vahvistaa tätä käytöstä menemällä myös ovelle avatakseen sen. Jos koira nousee ylös ovea avatessa, ohjaaja vetää oven takaisin kiinni. Kun koira on istahtanut uudelleen, ovea aletaan taas avata. Kun koira malttaa pysyä istumassa ovea avatessa, se saa palkkioksi luvan mennä ulos. Samaa voi soveltaa esim. autoon tai autosta hyppäämiseen.

Vastaavasti kovin uteliasta koiraa kannattaa kouluttaa pyytämään asioita istumalla. Jos koira yrittää hyppiä ja nähdä mikä on tuo kädessäsi oleva esine, tai mitä olet juuri purkamassa kauppakassista, nosta esine ylös. Odota, että koira laskee kaikki tassunsa maahan (tai istahtaa). Palkitse koira antamalla sen tutkia kyseistä esinettä.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että paras palkkio on se, mistä koira on juuri sillä hetkellä kiinnostunut. Ulos pääseminen on luultavasti tehokkaampi tapa palkita rauhallista käytöstä ulos lähtiessä kuin ruoka. Vastaavasti jonkin uuden esineen haistelu on tehokkaampi tapa palkita uteliasta kassia penkovaa koiraa kuin antamalla sille namia. Sillä, että kontrolloit koiran pääsyä sitä kiinnostaville esineille ja asioille, saat vahvistettua erittäin paljon rauhallista käytöstä. Ympäristön tarjoamien palkkioiden aktiivinen hyödyntäminen tuo luopumisen osaksi arkea. Pyri vahvistamaan aina koiran oma-aloitteisesti tarjoamaa luopumista. Käytä luopumiseen liittyvää vihjesanaa vain, jos koira ei itse malta luopua kohteesta. Muista palkita luopumista myös arkitilanteissa, jotta luopumiseen johtava vihje säilyy kannattavana koiralle!